OECD Multilingual Summaries

Global Outlook on Financing for Sustainable Development 2019

Time to Face the Challenge

Summary in Finnish

Kestävän kehityksen maailmanlaajuinen rahoituskatsaus 2019

Aika vastata haasteeseen

Suomenkielinen tiivistelmä

Kestävän kehityksen tavoitteet ja Agenda 2030 määrittelivät kehityksen kokonaistavoitteet uudelleen: paremman maailman luominen kaikille on yhteisellä vastuullamme. Ajan kuluessa aihe on yhä polttavampi, sillä äärimmäisen köyhyyden ja ilmastonmuutoksen kaltaisiin haasteisiin voidaan vastata vain globaalilla, kollektiivisella tasolla.

Addis Abeban toimintasuunnitelma (AAAA) antaa puitteet näiden yhteisten tavoitteiden rahoittamiseksi. Se kehottaa suurta joukkoa toimijoita ‑ hallituksia, yhtiöitä, säätiöitä ja yksilöitä ‑ mobilisoimaan enemmän rahoitusresursseja paremmin koordinoidulla tavalla ja tukemaan sellaista talouskasvua, joka parantaa ihmisten hyvinvointia ja suojelee ympäristöä erityisesti kehittyvissä maissa.

Kolme vuotta 2015 allekirjoitetun AAAA:n jälkeen voidaan kuitenkin todeta, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi kehittyville maille luvattu rahoituksen hyökyaalto ei ole toteutunut. Valtion tulot ‑ kehitysrahoituksen pääpilari 4,3 biljoonalla USD:lla ‑ pysyvät matalan tulotason maissa keskimäärin 15 %:n tason alapuolella bruttokansantulosta, mitä pidetään usein valtion tehokkaan toiminnan alarajana.

Kehittyville maille suunnatut ulkoiset resurssit ovat vähentyneet kokonaisuudessaan huolestuttavasti. Erityisesti yksityiset investoinnit ovat laskeneet jyrkästi: suorat ulkomaiset investoinnit vähenivät 30 % 2016‑2017 750 miljardiin USD ja projektirahoitus myös 30 % hälyttävästi jo pelkästään vuoden 2018 1. neljänneksellä. Muut merkittävät rahoitusvirrat pysyivä vakaina, mutta ne olivat edelleen suhteessa pieniä: siirtolaisten rahalähetykset löivät ennätyksen 466 USD v. 2017, virallinen kehitysapu pysyi vakaana 146,6 miljardissa USD v. 2017 avunantajamaiden veropaineista huolimatta ja hyväntekeväisyysjärjestöjen osuus oli vuosittain keskimäärin 7,9 miljardia USD vuosina 2013‑2015. Mitä tulee innovatiiviseen rahoitukseen, sen osuus on edelleen pieni virallisten avunantajien panostuksessa, vaikka se onkin kasvussa.

Kestävän kehityksen vähenevä rahoitus ei ole riski vain kehittyville maille. Se on maailmanlaajuinen uhka, koska epäonnistuminen kestävään ja rauhanomaiseen vaurauteen pääsemisessä maailmanlaajuisesti aiheuttaa seurauksia kaikille.

Siksi tässä OECD:n ensimmäisessä Kestävän kehityksen maailmanlaajuisessa rahoituskatsauksessa peräänkuulutetaan kiireellisiä ja rohkeita toimia AAAA‑suunnitelman toteuttamiseksi ja Agenda 2030:n lupausten lunastamiseksi sekä kotimaassa että ulkomailla. Pyrkimys suurempien rahoitusresurssien mobilisointiin kehittyville maille ei riitä, vaan kaiken rahoituksen laatua tai kestävän kehityksen jalanjälkeä on parannettava.

Tässä katsauksessa määritellään kolme uudistusaluetta. Ensimmäinen niistä on mittaaminen: tarvitsemme parempia indikaattoreita ja työkaluja arvioidaksemme rahoitusvirtojen volyymiä, mutta myös niiden kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisuutta. Mittaamista täytyy laajentaa kehitysavun lisäksi kaikilta toimijoilta tuleviin kaikkiin rahoitusvirtoihin ja myös niihin, jotka kohdennetaan erityisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin ja kehitystarkoituksiin. Esimerkiksi saastuttaviin toimiin investoitua dollaria ei voida laskea samalla tavalla puhtaaseen energiaan investoidun dollarin kanssa. Arviointi‑ ja vaikutuskulttuuria täytyy kehittää resurssien todellisen jalanjäljen sekä kompromissien ja synergioiden ymmärtämiseksi. Siksi tässä raportissa peräänkuulutetaan uutta avoimuusaloitetta ensimmäiseksi askeleeksi näiden puutteiden korjaamiseksi.

Toiseksi tarvitaan toimintapolitiikan uudistuksia biljoonien siirtämiseksi, mikä tarkoittaa kannustimien luomista, jotta suurempi osa kaikista saatavilla olevista investoinneista suunnattaisiin kestävään kehitykseen. Tähän kuuluu kehittyvien maiden tukeminen rahoitusvaihtoehtojen täysimääräisessä hyödyntämisessä, rahoituksen tarjoajien ohjaaminen kohti korkeatasoisia normeja, haitallisten käytäntöjen kuten veronkierron ja verosuunnittelun estäminen sekä kestävää kehitystä tukevan politiikan johdonmukaisuuden parantaminen rahoittajien kotimaissa ‑ esimerkiksi verotuksella, investointipuitteistoilla ja rahanlähetyskulujen pienentämisellä.

Kolmanneksi on parannettava eri toimijoiden koordinaatiota niiden operaatioissa, jotta kestävän kehityksen rahoituksen tarjonta ja tarpeet saadaan yhdistettyä paremmin. Erityisesti maaohjelmastrategiat täytyy liittää paremmin saatavilla olevaan rahoitukseen. Tällaisten strategioiden suunnitteluun ja yhteensopivien resurssien tunnistamiseen on jo nyt olemassa useita diagnoosivälineitä ja ohjeita, mutta koordinaatio maatasolla on edelleen heikkoa. Tässä katsauksessa kannustetaan rahoittajia tarjoamaan maille johdonmukaisempaa tukea, kun ne kehittävät AAAA:n suosittelemia kattavia kansallisia rahoituspuitteita.

Tämän ensimmäisen maailmanlaajuisen rahoituskatsauksen määrittelemän kunnianhimoisen muutosohjelman tavoitteena on tukea YK‑johtoisia ponnisteluja Agenda 2030:n ja AAAA:n toteuttamiseksi. Raportti asettaa OECD:n kehitysyhteistyötoimijoille vastuun ottaa käyttöön kaikki mahdolliset keinot kumppanimaiden visioiden ja valintojen tukemiseksi niiden kestävän kehityksen hyväksi. Se suosittelee konkreettisia toimia, listaa poliittisen vuoropuhelun uusia alueita ja viittaa tiedoissa oleviin aukkoihin, jotka seuraava raportti pyrkii täyttämään.