OECD Multilingual Summaries

OECD Skills Outlook 2015

Youth, Skills and Employability

Summary in Finnish

OECD:n osaamiskatsaus 2015

Nuoriso, osaaminen ja työllistettävyys

Suomenkielinen tiivistelmä

Vuonna 2013 39 miljoonaa 16‑29 ‑vuotiasta nuorta OECD‑maissa ei ollut työssä, eikä minkäänlaisessa koulutuksessa (NEET). Heitä oli siis 5 miljoonaa enemmän kuin ennen vuoden 2008 talouskriisiä. Arviot vuodelle 2014 eivät osoita tilanteen parantuneen juurikaan. NEET‑luvut ovat erityisen korkeat Etelä‑Euroopan maissa, joita talouskriisi koetteli ankarimmin. Esimerkiksi Kreikassa ja Espanjassa yli 25 % nuorista aikuisista kuului NEET‑ryhmään vuonna 2013. Vielä huolestuttavampi tekijä on se, että noin puolet NEET‑nuorista, eli noin 20 miljoonaa henkilöä, on koulutuksen ulkopuolella, mutta ei hae työtä. Siten he ovat voineet tippua pois kotimaansa koulutus‑, sosiaalihuolto‑ tai työmarkkinajärjestelmien tiedostoista.

Mainitut luvut eivät edusta ainoastaan henkilökohtaista katastrofia kyseisille yksilöille, vaan myös hukkaan valuvia investointeja, koska nuorten koulutuksen aikana hankkimia taitoja ei saada tuottavaan käyttöön. Ne tarkoittavat potentiaalista taakkaa myös nuorten kotimaille, sillä kun osa väestöstä on työttömänä ja "masennuksen vallassa", valtio saa vähemmän verotuloja, sosiaalimenot kasvavat ja yhteiskunnasta voi tulla sosiaalisesti epävakaisempi. Nuorten kansalaisten pitäisi olla talouden voimavara eikä mahdollinen menoerä.

Mistä tämä inhimillisen potentiaalin käsittämätön hukkaaminen johtuu ? Yksi syy muiden joukossa on se, että liian monet nuoret lähtevät koulutusjärjestelmästä ilman tarvittavia taitoja ja kokevat ongelmia työnhaussa. OECD:n aikuisten osaamista kartoittavan kansainvälisen PIAAC‑ohjelman puitteissa tehdyn osaamistutkimuksen mukaan 10 %:lla uusista korkea‑asteen loppututkinnon suorittaneista on heikko lukutaito ja 14 prosentilla on heikko laskutaito. Yli 40 prosentilla ylemmän keskiasteen koulutuksen keskeyttäneistä on heikko luku‑ ja laskutaito.

Edellisen lisäksi liian monet nuoret poistuvat koulutusjärjestelmän piiristä ilman sanottavaa kokemusta työelämästä. Aikuisten osaamista kartoittavan tutkimuksen piiriin kuuluneiden 22 OECD‑maan opiskelijoista alle 50 % ammattikoulutuksessa (VET) olevista ja alle 40 % korkea‑asteen koulutuksessa olevista osallistuu erilaisiin työssäoppimisjaksoihin.

Jopa vahvan osaamistason omaavilla nuorilla on vaikeuksia työn löytämisessä. Monet yhtiöt pitävät kokemattomien henkilöiden palkkaamista liian kalliina ja siksi nuorilla on kaksinkertainen riski jäädä työttömäksi parhaassa työiässä oleviin aikuisiin verrattuna.

Mutta myös ne nuoret, jotka onnistuvat pääsemään työmarkkinoille, kohtaavat usein institutionaalisia esteitä taitojensa kehittämisessä ja urakehityksessä. Esimerkiksi joka neljäs nuori työntekijä on määräaikaisessa työsuhteessa. Näillä työntekijöillä on taipumus käyttää osaamistaan vähemmän ja he saavat myös vähemmän koulutusmahdollisuuksia kuin pysyvät työntekijät. Samaan aikaan 12 % työllisistä nuorista on ylikoulutettuja nykyisiin työtehtäviinsä. Tämä tarkoittaa sitä, että osa heidän taidoistaan jää käyttämättä ja että heidän työnantajansa eivät saa täyttä hyötyä heihin käytetyistä investoinneista.

Ottaen huomioon ennusteet monien OECD‑maiden ja etenkin Euroopan maiden matalista kasvuluvuista tulevina vuosina, tilanne tulee tuskin parantumaan lähiaikoina. Mitä voimme siis tehdä parempia aikoja odotellessa ?

Varmistaa, että kaikilla nuorilla on koulusta lähtiessään oikeanlaista osaamista

Nuoret tarvitsevat monenlaisia kognitiivisia, sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja menestyäkseen elämänsä kaikilla aloilla. OECD:n kansainvälisessä oppimistulosten arviointiohjelmassa (PISA) pystyttiin osoittamaan, että esiasteen koulutukseen osallistumisen ja hyvän lukutaidon, laskutaidon ja tiedeaineissa menestymisen välillä on vahva yhteys ‑ varsinkin sosioekonomisesti heikossa asemassa olevien opiskelijoiden kohdalla. Valtiot voivat tarjota laadukasta esiasteen koulutusta kaikille lapsille aikuisiän koulutustasoerojen pienentämiseksi ja antaa näin jokaiselle lapselle hyvä alku opin tiellä.

Opettajat ja koulujen johtajat voivat myös tunnistaa muista jälkeenjäävät oppilaat jo aikaisessa vaiheessa tarjotakseen heille tukea ja erityisiä toimia, joita he voisivat tarvita päästäkseen riittävällä osaamistasolle lukutaidon, laskutaidon ja tieteiden suhteen, kehittääkseen heidän sosiaalisia ja emotionaalisia taitojaan ja estääkseen heitä putoamasta pois koulujärjestelmästä kokonaan.

Tukea vastavalmistuneiden pääsyä työmarkkinoille

Kouluttajat ja työnantajat voivat tehdä yhteistyötä varmistaakseen, että opiskelijat saavat tarvittavat taidot ja että näitä taitoja käytetään nuoren työelämän alusta lähtien. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista voidaan sisällyttää sekä ammatilliseen koulutukseen että akateemisiin koulutusohjelmiin. Tällainen oppiminen hyödyttää sekä opiskelijoita että työnantajia : opiskelijat tutustuvat työelämään ja niihin taitoihin ‑ sosiaaliset ja emotionaaliset taidot kuten viestintä ja kyky työskennellä toisten kanssa mukaanlukien ‑ joita työpaikoilla arvostetaan, ja työnantajat tutustuvat uusiin potentiaalisiin työnhakijoihin, jotka he ovat voineet kouluttaa omien vaatimustensa mukaan.

Purkaa institutionaalisia esteitä nuorten työllistymisen tieltä

Koska monet nuoret saapuvat työmarkkinoille määräaikaisilla työsopimuksilla, on tärkeää varmistaa, että nämä määräaikaiset työpaikat ovat ponnahduslautoja pysyvämpiin työsuhteisiin, eivätkä epävarman elämäntilanteen sarjoja, jotka nostavat nuorten työttömyysriskiä. Niitä työsuhteiden suojelusääntöjä, jotka tekevät määräaikaisten työsuhteiden muuttamisen pysyviksi työsuhteiksi kalliiksi työnantajille, pitäisi löysentää. Minimipalkkoja, veroja ja sosiaaliturvamaksuja täytyisi tutkia ja tarvittaessa sopeuttaa, kun pyritään vähentämään työnantajille koituvia kuluja silloin, kun he palkkaavat vähän työkokemusta omaavia nuoria.

Etsiä "hävinneet" NEET‑nuoret ja auttaa heitä palaamaan markkinoille

Hallitusten täytyy tunnistaa ne miljoonat NEET‑nuoret, joilla on vaikeuksia työelämään pääsyssä tai jotka ovat passivoituneet. Julkiset työvoimapalvelut, sosiaalipalvelut ja koulutusjärjestelmät voivat auttaa näitä nuoria työpaikan löytämisessä tai uuden koulutuksen aloittamisessa jossain toisen mahdollisuuden tarjoavassa oppilaitoksessa tai kurssikeskuksessa. Vastavuoroisiin velvoitteisiin perustuva järjestelmä nuorten ja työvoimatoimistojen tai koulutuslaitosten välillä voi auttaa NEET‑nuorten tunnistamisessa ja tukemisessa. Sosiaalituen saamisen vastineena nuoria voitaisiin vaatia ilmoittautumaan sosiaalitoimistoon tai työvoimatoimistoon ja ryhtymään työmarkkinoille pääsyä valmistelemiin toimiin, kuten esimerkiksi osallistumaan jatkokoulutukseen.

Edistää nuorten osaamisen ja työtehtävien vastaavuutta

Nuorten osaamisen ja työpaikkojen osaamistarpeiden kohtaanto‑ongelmia voidaan pienentää ennakoimalla työelämässä tarvittavia taitoja ja varmistamalla, että näitä taitoja kehitetään koulutusjärjestelmän piirissä. Koska monet työnantajat pitävät uusien nuorten työntekijöiden osaamisen arviointia vaikeana varsinkin monimutkaisten koulutusjärjestelmien maissa, koulutuksen tarjoajat ja liiketoiminta‑alan toimijat voisivat työstää yhdessä sellaisia pätevyyspuitteita, jotka kertoisivat selvästi vastavalmistuneiden työnhakijoiden todellisesta osaamisesta.