OECD Multilingual Summaries

OECD Digital Economy Outlook 2015

Summary in Finnish

OECD:n Digitaalitalouskatsaus 2015

Suomenkielinen tiivistelmä

Digitaalitalous on levinnyt lukemattomille maailmantalouden alueille ja sen vaikutus näkyy hyvin erilaisilla sektoreilla kuten pankki‑, vähittäiskauppa‑, energia‑, kuljetus‑, koulutus‑, kustannus‑, media‑ ja terveydenhuoltoaloilla. Tieto‑ ja viestintäteknologia (ITC) muuttaa sosiaalisen kanssakäymisen ja henkilökohtaisten suhteiden hoidon tapoja kiinteiden verkkojen, matkaviestin‑ ja radioverkkojen lähentyessä, kun laitteet ja esineet liitetään yhä useammin yhteen esineiden internetin muodostamiseksi.

Miten OECD‑maat ja niiden kumppanimaat voivat maksimoida digitaalitalouden potentiaalin innovaation ja osallistavan kasvun edistystekijänä ? Mitä digitaalitalouden muutoksia poliittisten päättäjien täytyy ottaa huomioon ja mihin uusiin haasteisiin on löydettävä vastaukset ?

Digitaalitalouden täysi potentiaali on saatava käyttöôn

ICT‑tuotteiden valmistuksen ja varsinkin ICT‑palvelujen globaali kauppa kasvaa edelleen. Liikeyritysten kehitys‑ ja tutkimusmenot ja ICT‑alaan liittyvien patenttien lukumäärän viimeaikainen kasvu kertovat ICT‑sektorin avainasemasta innovoinnissa. Laajakaistayhteyksien markkinat laajenevat ja langattomien laajakaistaliittymien tilausten kasvu (melkein miljardi liittymää OECD‑alueella) kompensoi kiinteiden puhelinliittymien määrän laskua. Viestintäverkkojen suorituskyky paranee valokaapelien ja 4G‑tekniikan käyttöönoton ansiosta ja samaan aikaan hinnat laskevat erityisesti matkaviestintäpalveluissa.

• Kiinteiden ja mobiilien laajakaistainfrastruktuurien laadun ja ja niiden kattavuuden parantamispotentiaali on merkittävä. OECD:n uusi metodologia kiinteiden laajakaistayhteyksien ilmoittettujen nopeuksien mittaamiseksi tulee parantamaan valtioiden kykyä jatkaa kehitystä esineiden internetin suuntaan.
• Koska verkkojen kysyntä kasvaa jatkuvasti ja matkaviestintään tarvitaan lisää vapaita taajuusalueita, kiinteiden verkkojen ja matkaviestinverkkojen toinen toistaan täydentävää luonnetta on hyödynnettävä. Kiinteät infrastruktuurit ovat erittäin tärkeitä langattoman tietoliikenteen vastaanotossa ja lähettämisessä sekä käytettävissä olevien kaistojen paremmassa hyödyntämisessä. Poliittisen päättäjät testaavat parhaillaan innovoivia luvanmyöntämisjärjestelmiä kaistojen käytön tehostamiseksi.
• Potentiaalia on valtavasti, jotta firmat pääsisivät käyttämään tieto‑ ja viestintäteknologiaa laajemmin ja jotta internet vauhdittaisi kasvua ja innovaatiota kaikilla sektoreilla. Vaikka useimmilla yhtiöillä OECD‑maissa on laajakaistayhteys ‑ 95% kaikista yli 10:n työntekijän yrityksistä vuonna 2014 ‑ vain harvat niistä käyttäävät ERP‑ohjelmistoja (31%), pilvipalveluja (22%) tai ottavat vastaan sähköisiä tilauksia (21%). Erot maiden välillä ja pienten ja suurten firmojen välillä ovat edelleen suuret.
• Yhteisöllisiin tuotantotapoihin perustuvat uudet liiketoimintamallit kuten joukkorahoitusfoorumit ja uudet "jakamistalouden" foorumit haastavat vakiintuneiden markkinoiden olemassaolevat säännöt ja edellyttävät tasapainoisia poliittisia vastauksia, jotka mahdollistavat innoivoinnin, mutta suojelevat samalla yleistä etua.
• Myös yksilötasolla on merkittäviä kehitysmahdollisuuksia. Kuluttajien osuus sähköisestä kaupankäynnistä on pieni, sillä jopa 90% verkkokaupasta on yritysten välistä. Internetin laajasta levinneisyydestä huolimatta sen käytön intensiivisyydessä on eroja varsinkin korkeamman tason koulutukseen liittyvissä toimissa kuten sähköisessä viranomaisasioinnissa, verkkokaupassa ja verkkopankkipalvelujen käytössä.

Taloudellisen ja sosiaalisen kasvun vauhdittaminen kansallisilla digitaalistrategioilla

OECD‑maiden hallitukset ovat yhä tietoisempia tarpeesta kehittää digitaalitaloutta strategisesti, jotta sitä voitaisiin hyödyntää laajemmin ja vastata siten keskeisiin haasteisiin kuten työttömyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen ja kansalaisten nostamiseen köyhyydestä. Nykyiset kansalliset digitaalistrategiat kattavat monia aloja yritysten perustamisesta ja tuottavuuden parantamisesta julkishallintoon, työllisyyteen ja koulutukseen, terveyteen ja ikääntymiseen, ympäristöön ja kehitykseen. Yleisesti ottaen hallitukset ovat tiedostaneet paremmin, että "nettipolitiikan suunnittelu" riippuu valtionhallinnon yhtenäisyyttä korostavien toimintaohjelmien johdonmukaisesta kokonaisuudesta :

• Uusille liiketoimintamalleille, sähköiselle kaupankäynnille sekä uusille yhteisöllisille tieteellisille ja sosiaalisille verkoille perustan tarjoavan infrastruktuurin on oltava korkealaatuinen, kaikkien ulottuvilla ja käytettävissä kilpailukykyiseen hintaan.
• Koska digitaalitalouden kilpailutilanne on haasteellinen useiden suurten muutosten takia, kuten tekninen lähentyminen, liiketoimintamallien integrointi televiestintäpalvelujen tarjoajien keskuudessa ja uusien internet‑toimijoiden synty, valtioiden täytyy sitoutua suojelemaan kilpailua, madaltamaan keinotekoisia markkinaesteitä ja vahvistamaan lainsäädännön johdonmukaisuutta. Matkaviestintämarkkinoiden vahvistuminen ei saa vähentää innovaatiota tai muiden toimijoiden kilpailumahdollisuuksia.
• On olennaista rohkaista ICT:n tehokkaampaa käyttöönottoa erityisesti hallinnossa ja liiketoiminnassa PK‑yritykset mukaanlukien.
• Luottamus nettiverkkojen, ‑palvelujen ja ‑sovellusten toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen on pystyttävä takaamaan ja vakuuttamaan niiden käyttäjät siitä, että heidän yksityisyyttään ja oikeuksiaan kuluttajina suojellaan. OECD on pyytänyt johtavia toimijoita ja päätöksentekijöitä integroimaan digitaaliturvallisuuden ja tietosuojariskinhallinnan laajempiin taloudellisten ja sosiaalisten riskien hallintapuitteisiin sen sijaan, että näitä aiheita käsiteltäisiin erillisinä teknisinä ja juridisina haasteina. Kyberturvallisuusstrategioihin tulisi lisätä kansallisia tietosuojastrategioita, jotta tietosuojaan liittyviä aiheita käsiteltäisiin koordinoidusti ja kokonaisvaltaisesti, ja jotta tunnistettaisiin ne rajoitukset, jotka yhteiskunta on valmis hyväksymään yleisen edun nimissä.
• ICT‑alaan liittyvän koulutuksen sekä jatko‑ ja täydennyskoulutuksen avulla on annettava kansalaisille tarvittavat taidot, jotta he pystyisivät käyttämään tieto‑ ja viestintäteknologiaa ja hallitsemaan oman taloudellisen ja sosiaalisen verkkotoimintansa riskejä. Tämä tähtää myös yritystoiminnan, työllisyyden ja sähköisen osallistamisen edistämiseen.
• On hyvin tärkeää tunnustaa digitaalitalouteen siirtymisen mahdolliset häiritsevät vaikutukset. Valtioiden tulee helpottaa työntekijöiden siirtymistä uudenlaisiin digitaalisiin tehtäviin.

Internetin hallinto : tulevien vuosien toimintapolitiikan ensisijainen aihe

Internet‑yhteisö on kehittämässä ehdotusta internetin teknisten resurssien valvonnan siirrosta Yhdysvaltojen hallitukselta globaalille monia sidosryhmiä kattavalle yhteisölle. Syyskuussa 2015 Yhdistyneet kansakunnat tulee käynnistämään vuoden 2015 jälkeisen kehitysstrategian kestävän kehityksen tavoitteineen, joihin tulee todennäköisesti kuulumaan myös ICT‑välineiden ja internetin parempi saatavuus osallistavan ja globaalin digitaalitalouden luomiseksi. Joulukuussa 2015 eri sidosryhmien johtaman Internetin hallintofoorumin (IGF) mandaatti tulee uusittavaksi.

Näiden aloitteiden takana on perustavaa laatua oleva tarve säilyttää internetin avoimuus. Käsite internetistä avoimena foorumina, jossa yritykset, kansalaiset ja valtiot voivat onnekkaasti innovoida ja kehittää sovelluksia ja palveluja, on mahdollistanut lukuisia digitaalitalouden innovaatioita. Viime vuosina on kuitenkin esiintynyt huolta siitä, että internetin avoimen ja hajautetun rakenteen ja rajatylittävän vapaan tietovirran tuomat taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt voisivat kärsiä suoraan tai epäsuorasti esimerkiksi alueellisen reitityksen, paikallisten sisältö‑ tai tiedonsäilytyssääntöjen, verkkoneutraliteetin, monikielisten verkkotunnusten yleisen hyväksynnän ja vaihtoehtoisten verkkojen luomisen takia.

Ministerit ja muut korkean tason sidosryhmät tulevat käsittelemään avoimen internetin hyötyjä ja riskejä seuraavassa OECD:n ministerikokouksessa vuonna 2016 muiden sellaisten avainaiheiden joukossa, jotka vaikuttavat internetin globaaliin kattavuuteen, esineiden internettiin, kysyntäpuolen aloitteisiin innovaation ja luottamuksen edistämiseksi digitaalitaloudessa ja tapoihin edistää työpaikkojen luomista ja kehittää tarvittavaa osaamista digitaalitalouden hyötyjen maksimoimiseksi.