... your login credentials do not authorize you to access this content in the selected format. Access to this content in this format requires a current subscription or a prior purchase. Please select the WEB or READ option instead (if available). Or consider purchasing the publication.
Monille valtameret ovat uusi taloudellisen kasvun kärkialue. Ne tarjoavat mahdollisuuden
valtavien resurssivarantojen hyödyntämiseen sekä talouskasvun, työllisyyden ja innovaation
merkittävään vauhdittamiseen. Lisäksi niiden korvaamaton merkitys tunnustetaan yhä
laajemmin, kun etsitään ratkaisuja maapallon tulevina vuosikymmeninä kohtaamiin lukuisiin
globaaleihin haasteisiin maailman elintarviketurvasta ja ilmastonmuutoksesta energian,
luonnonvarojen ja paremman sairaanhoidon tarjontaan. Vaikka valtamerien potentiaali
edesauttaa vastaamista näihin haasteisiin on valtava, ne kärsivät jo nykyisin merellisten
luonnonvarojen ylikäytöstä, saasteista, biodiversiteetin köyhtymisestä ja ilmastonmuutoksesta.
Valtamerien täyden potentiaalin hyödyntäminen edellyttää siksi vastuullista ja kestävää
lähestymistapaa sen taloudelliseen kehitykseen.
Meritalous käsittää meri‑ ja merenkulkuteollisuuden eri sektorit (kuten merenkulku,
kalastus, avomerituulivoima, meribioteknologia), mutta myös luonnonvarat ja meren
tarjoamat ekosysteemipalvelut (kalat, laivaväylät, hiilidioksidin absorptio jne).
Koska ne liittyvät erottamattomasti toisiinsa, tässä raportissa käsitellään ekosysteemipalvelujen
ja ekosysteemiperusteisen hallinnan monia näkökulmia keskittyen samalla valtamerien
teolliseen ulottuvuuteen.
Globaalin meritalouden merkitys on suuri mitattuna meri‑ ja merenkulkuteollisuuden
eri sektorien osuudella taloudellisesta kokonaistuotosta ja työpaikoista. OECD:n Ocean
Economy Database ‑ tietopankin tietojen pohjalta suoritettujen alustavien laskelmien
mukaan vuonna 2010 meritalouden kokonaistuotto oli 1,5 biljoonaa USD eli noin 2,5%
koko maailmassa tuotetusta bruttoarvonlisäyksestä. Avomeren öljyn‑ ja kaasunporaus
tuotti kolmanneksen meri‑ ja merenkulkuteollisuusalojen kokonaislisäarvosta ja seuraaviksi
sijoittuivat meri‑ ja rannikkoturismi, merenkulun varusteet ja satamat. Vuonna 2010
meritalouden tarjoamien suorien kokoaikatyöpaikkojen lukumäärä oli noin 31 miljoonaa.
Suurimpia työnantajia olivat teollinen kalastussektori yli kolmanneksen osuudella
ja meri‑ ja rannikkoturismi melkein neljänneksellä kaikista työpaikoista.
Taloudellinen toiminta valtamerillä kasvaa nopeasti pääasiassa maapallon väestökasvun,
talouskasvun, kaupan ja tulotason nousun sekä ilmaston, ympäristön ja teknologian
kehityksen johdosta. Valtamerien elinympäristön terveyden jatkuva heikkeneminen rajoittaa
kuitenkin merkittävästi meritalouden kehitystä. Koska ihmisen toiminnasta aiheutuvat
hiilipäästöt ovat kasvaneet jatkuvasti, valtameret ovat imeneet suuren osan kyseisestä
hiilestä, mikä on johtanut niiden happamoitumiseen. Myös merien lämpötila ja merenpinta
kohoavat ja merivirroissa tapahtuu muutoksia, mikä aiheuttaa biodiversiteetin ja elinympäristön
menetystä, muutoksia kalakantojen koostumuksessa ja vaellusreiteissä sekä vakavien
sääilmiöiden tiheämpää ilmenemistä valtamerillä. Meritalouden kehitysennusteita heikentävät
osaltaan myös maalta tulevat saasteet ja erityisesti maatalouden valumat ja kemikaalit,
makro‑ ja mikromuovisaasteet, jotka kulkeutuvat jokien kautta mereen, sekä liikakalastus
ja kalakantojen ehtyminen eri puolilla maailmaa.
Vuoden 2030 tähtäimellä monilla meri‑ ja merenkulkuteollisuuden aloilla on kokonaistalouden
kasvua korkeampi kasvupotentiaali sekä lisäarvolla että työpaikkojen määrällä mitattuna.
Nykykehitysskenaarion pohjalta tehtyjen ennusteiden mukaan vuosina 2010‑2030 meritalous
voisi yli kaksinkertaistaa osuutensa kokonaisarvonlisäyksestä ja päästä yli 3 biljoonan
USD:n tuottoon. Erityisen vahvaa kasvua odotetaan vesiviljelyssä merialueilla, avomerituulivoimassa,
kalankäsittelyssä, laivanrakennuksessa ja korjaustoimissa. Meri‑ ja merenkulkuteollisuuden
aloilla on lisäksi hyvät mahdollisuudet vaikuttaa merkittävästi työllisyyden kasvuun.
Vuonna 2030 niiden odotetaan työllistävän yhteensä noin 40 miljoonaa kokoaikavastaavaa
työntekijää nykykehitysskenaarion mukaan. Työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan nopeiten
avomerituulivoimassa, vesiviljelyssä, kalankäsittelyssä ja satamatoiminnoissa.
Tulevien vuosikymmenien aikana tieteen ja teknologian kehityksen odotetaan olevan
ensiarvoisen tärkeässä asemassa sekä valtameriin liittyviin edellämainittuihin ympäristöhaasteisiin
vastaamisessa että meri‑ ja merenkulkuteollisuuden tulevassa kehityksessä. Innovaatiot
uusissa materiaaleissa, merenalaisissa insinööritekniikoissa ja teknologioissa, antureissa
ja kuvantamisessa, sateliittiteknologiassa, tietokoneistamisessa ja massadatan analyysissä,
autonomisissa järjestelmïssä sekä bio‑ ja nanoteknologiassa johtavat siihen, että
teknologian kehitys tulee vaikuttamaan jokaiseen meri‑ ja merenkulkuteollisuuden alaan.
Yhtä nopean muutoksen tilanteessa sääntelyllä ja hallinnalla on vaikeuksia pysyä ajan
tasalla. Maailma muuttuu entistä moninapaisemmaksi ja kansainvälisen konsensuksen
löytäminen valtamerien elinympäristölle ja meri‑ ja merenkulkuteollisuudelle tärkeistä
kokonaisvaltaisista ja alueellisista aiheista vaikeutuu jatkuvasti. Ainakin lähitulevaisuudessa
merielinkeinojen sääntelyn odotetaan pysyvän sektorikohtaisena ja toimet keskitetään
meriteollisuuden nousevien alojen integroimiseen jo olemassaoleviin pirstaloituneisiin
sääntelypuitteisiin.
Meri‑ ja merenkulkuteollisuuden eri sektorien tuleva kasvu tässä raportissa ennustetussa
mittakaavassa osoittaa valtamerien luonnonvarojen ja merialueiden joutuvan todennäköisesti
jatkuvasti kasvavien paineiden alaiseksi, kun ne kärsivät jo nyt merkittävästä kuormituksesta
varsinkin talousvyöhykkeillä (EEZ), joilla suurin osa toiminnoista tapahtuu. Tähän
asti todettu kykenemättömyys lieventää näitä paineita tehokkaasti ja nopeasti johtunee
meritalouden toimintojen perinteisestä sektorikohtaisesta hallinnasta. Vastauksena
kasvaviin paineisiin, viime vuosina on voitu todeta merkittävää kasvua niiden maiden
ja alueiden lukumäärässä, jotka ovat ottaneet käyttöön strategisia toimintapolitiikan
puitteita valtamerien paremmaksi hallinnaksi talousalueillaan. Silti valtamerien tehokkaamman
yhdennetyn hallinnan tiellä on vielä monia esteitä, joihin on paneuduttava lähitulevaisuudessa.
Nousevien meri‑ ja merenkulkuteollisuuden alojen pitkäaikaisten kehitysnäkymien edistämiseksi
ja niiden positiivisten kasvu‑ ja työllisyysvaikutuksen lisäämiseksi, halliten samalla
valtameriä vastuuntuntoisesti ja kestävästi, tässä raportissa annetaan useita suosituksia
meritalouden kestävän kehityksen tehostamiseksi.
Kansainvälisen yhteistyön edistäminen meritieteen ja ‑teknologian aloilla keinona
stimuloida innovaatiota ja vahvistaa meritalouden kestävää kehitystä
Tämä pitää sisällään muun muassa: vertailevien analyysien ja katsausten laatimisen
valtioiden politiikasta meriklustereiden suhteen joka puolella maailmaa ja varsinkin
niiden tehokkuudesta eri alojen välisen teknologisen innovaation stimuloinnissa ja
tukemisessa merialalla, kansainvälisten verkostojen luomisen näkemysten ja kokemusten
vaihtoa varten perustamalla osaamiskeskuksia, innovaatiohautomoita ja muita innovaatiolaitoksia
eri alojen välisen meriteknologian alalla sekä teknologian ja innovaation jaon parantamisen
eri kehitysvaiheissa olevien maiden välillä.
Valtamerin yhdennetyn hallinnan vahvistaminen
Valtamerien yhdennetyssä hallinnassa pitäisi käyttää tehokkaammin erityisesti taloudellisia
analyysejä ja työkaluja esimerkiksi perustamalla kansainvälisiä rakenteita tiedon,
kokemuksen ja parhaiden käytänteiden vaihtamiseksi, ja vauhdittamalla toimia meritutkimukseen
ja havainnointiin suunnattujen julkisten investointien taloudellisen tehokkuuden arvioimiseksi.
Siinä tulisi lisäksi pyrkiä edistämään hallintarakenteita, prosesseja ja sidosryhmien
sitoutumista koskevaa innovointia valtamerien yhdennetyn hallinnan toimivuuden, tehokkuuden
ja osallistavuuden parantamiseksi.
Tilastollisen ja metodologisen perustan parantaminen kansallisella ja kansainvälisellä
tasolla meri‑ ja merenkulkuteollisuuden eri alojen koon ja suorituskyvyn mittaamiseksi
sekä niiden osuuden arvioimiseksi koko taloudesta
Tähän voisi kuulua muiden tehtävien ohella OECD:n Ocean Economy Database ‑tietopankin
kehittäminen edelleen.
Lisäkapasiteetin hankkiminen meri‑ ja merenkulkuteollisuuden kehityksen ennustamiseen
Tämä pitää sisällään meri‑ ja merenkulkuteollisuuden eri alojen tulevien muutosten
arvioinnin ja OECD:n nykyisen kapasiteetin kehittämisen meritalouden kokonaisvaltaisten
kehityssuuntausten mallintamisessa.
Tämän yhteenvedon kopioiminen on sallittua sillä edellytyksellä, että OECD:n tekijänoikeudet
ja alkuperäisen julkaisun nimi
mainitaan.
Monikieliset yhteenvedot ovat käännettyjä otteita OECD:n julkaisuista, jotka on julkaistu
alun perin
englanniksi ja ranskaksi.
Julkaisuja on saatavilla maksutta OECD:n verkkokirjastossa osoitteessa www.oecd.org/bookshop
Lisätietoja antaa: OECD Rights and Translation unit, Public Affairs and Communications
Directorate Sähköposti:, [email protected]faksinumero: +33 (0)1 45 24 99 30.
OECD Rights and Translation unit (PAC) 2 rue André-Pascal, 75116 Paris, France