OECD Multilingual Summaries

The Ocean Economy in 2030

Summary in Finnish

Valtamerien talousnäkymät 2030

Suomenkielinen tiivistelmä

Monille valtameret ovat uusi taloudellisen kasvun kärkialue. Ne tarjoavat mahdollisuuden valtavien resurssivarantojen hyödyntämiseen sekä talouskasvun, työllisyyden ja innovaation merkittävään vauhdittamiseen. Lisäksi niiden korvaamaton merkitys tunnustetaan yhä laajemmin, kun etsitään ratkaisuja maapallon tulevina vuosikymmeninä kohtaamiin lukuisiin globaaleihin haasteisiin maailman elintarviketurvasta ja ilmastonmuutoksesta energian, luonnonvarojen ja paremman sairaanhoidon tarjontaan. Vaikka valtamerien potentiaali edesauttaa vastaamista näihin haasteisiin on valtava, ne kärsivät jo nykyisin merellisten luonnonvarojen ylikäytöstä, saasteista, biodiversiteetin köyhtymisestä ja ilmastonmuutoksesta. Valtamerien täyden potentiaalin hyödyntäminen edellyttää siksi vastuullista ja kestävää lähestymistapaa sen taloudelliseen kehitykseen.

Meritalous käsittää meri‑ ja merenkulkuteollisuuden eri sektorit (kuten merenkulku, kalastus, avomerituulivoima, meribioteknologia), mutta myös luonnonvarat ja meren tarjoamat ekosysteemipalvelut (kalat, laivaväylät, hiilidioksidin absorptio jne). Koska ne liittyvät erottamattomasti toisiinsa, tässä raportissa käsitellään ekosysteemipalvelujen ja ekosysteemiperusteisen hallinnan monia näkökulmia keskittyen samalla valtamerien teolliseen ulottuvuuteen.

Globaalin meritalouden merkitys on suuri mitattuna meri‑ ja merenkulkuteollisuuden eri sektorien osuudella taloudellisesta kokonaistuotosta ja työpaikoista. OECD:n Ocean Economy Database ‑ tietopankin tietojen pohjalta suoritettujen alustavien laskelmien mukaan vuonna 2010 meritalouden kokonaistuotto oli 1,5 biljoonaa USD eli noin 2,5% koko maailmassa tuotetusta bruttoarvonlisäyksestä. Avomeren öljyn‑ ja kaasunporaus tuotti kolmanneksen meri‑ ja merenkulkuteollisuusalojen kokonaislisäarvosta ja seuraaviksi sijoittuivat meri‑ ja rannikkoturismi, merenkulun varusteet ja satamat. Vuonna 2010 meritalouden tarjoamien suorien kokoaikatyöpaikkojen lukumäärä oli noin 31 miljoonaa. Suurimpia työnantajia olivat teollinen kalastussektori yli kolmanneksen osuudella ja meri‑ ja rannikkoturismi melkein neljänneksellä kaikista työpaikoista.

Taloudellinen toiminta valtamerillä kasvaa nopeasti pääasiassa maapallon väestökasvun, talouskasvun, kaupan ja tulotason nousun sekä ilmaston, ympäristön ja teknologian kehityksen johdosta. Valtamerien elinympäristön terveyden jatkuva heikkeneminen rajoittaa kuitenkin merkittävästi meritalouden kehitystä. Koska ihmisen toiminnasta aiheutuvat hiilipäästöt ovat kasvaneet jatkuvasti, valtameret ovat imeneet suuren osan kyseisestä hiilestä, mikä on johtanut niiden happamoitumiseen. Myös merien lämpötila ja merenpinta kohoavat ja merivirroissa tapahtuu muutoksia, mikä aiheuttaa biodiversiteetin ja elinympäristön menetystä, muutoksia kalakantojen koostumuksessa ja vaellusreiteissä sekä vakavien sääilmiöiden tiheämpää ilmenemistä valtamerillä. Meritalouden kehitysennusteita heikentävät osaltaan myös maalta tulevat saasteet ja erityisesti maatalouden valumat ja kemikaalit, makro‑ ja mikromuovisaasteet, jotka kulkeutuvat jokien kautta mereen, sekä liikakalastus ja kalakantojen ehtyminen eri puolilla maailmaa.

Vuoden 2030 tähtäimellä monilla meri‑ ja merenkulkuteollisuuden aloilla on kokonaistalouden kasvua korkeampi kasvupotentiaali sekä lisäarvolla että työpaikkojen määrällä mitattuna. Nykykehitysskenaarion pohjalta tehtyjen ennusteiden mukaan vuosina 2010‑2030 meritalous voisi yli kaksinkertaistaa osuutensa kokonaisarvonlisäyksestä ja päästä yli 3 biljoonan USD:n tuottoon. Erityisen vahvaa kasvua odotetaan vesiviljelyssä merialueilla, avomerituulivoimassa, kalankäsittelyssä, laivanrakennuksessa ja korjaustoimissa. Meri‑ ja merenkulkuteollisuuden aloilla on lisäksi hyvät mahdollisuudet vaikuttaa merkittävästi työllisyyden kasvuun. Vuonna 2030 niiden odotetaan työllistävän yhteensä noin 40 miljoonaa kokoaikavastaavaa työntekijää nykykehitysskenaarion mukaan. Työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan nopeiten avomerituulivoimassa, vesiviljelyssä, kalankäsittelyssä ja satamatoiminnoissa.

Tulevien vuosikymmenien aikana tieteen ja teknologian kehityksen odotetaan olevan ensiarvoisen tärkeässä asemassa sekä valtameriin liittyviin edellämainittuihin ympäristöhaasteisiin vastaamisessa että meri‑ ja merenkulkuteollisuuden tulevassa kehityksessä. Innovaatiot uusissa materiaaleissa, merenalaisissa insinööritekniikoissa ja teknologioissa, antureissa ja kuvantamisessa, sateliittiteknologiassa, tietokoneistamisessa ja massadatan analyysissä, autonomisissa järjestelmïssä sekä bio‑ ja nanoteknologiassa johtavat siihen, että teknologian kehitys tulee vaikuttamaan jokaiseen meri‑ ja merenkulkuteollisuuden alaan.

Yhtä nopean muutoksen tilanteessa sääntelyllä ja hallinnalla on vaikeuksia pysyä ajan tasalla. Maailma muuttuu entistä moninapaisemmaksi ja kansainvälisen konsensuksen löytäminen valtamerien elinympäristölle ja meri‑ ja merenkulkuteollisuudelle tärkeistä kokonaisvaltaisista ja alueellisista aiheista vaikeutuu jatkuvasti. Ainakin lähitulevaisuudessa merielinkeinojen sääntelyn odotetaan pysyvän sektorikohtaisena ja toimet keskitetään meriteollisuuden nousevien alojen integroimiseen jo olemassaoleviin pirstaloituneisiin sääntelypuitteisiin.

Meri‑ ja merenkulkuteollisuuden eri sektorien tuleva kasvu tässä raportissa ennustetussa mittakaavassa osoittaa valtamerien luonnonvarojen ja merialueiden joutuvan todennäköisesti jatkuvasti kasvavien paineiden alaiseksi, kun ne kärsivät jo nyt merkittävästä kuormituksesta varsinkin talousvyöhykkeillä (EEZ), joilla suurin osa toiminnoista tapahtuu. Tähän asti todettu kykenemättömyys lieventää näitä paineita tehokkaasti ja nopeasti johtunee meritalouden toimintojen perinteisestä sektorikohtaisesta hallinnasta. Vastauksena kasvaviin paineisiin, viime vuosina on voitu todeta merkittävää kasvua niiden maiden ja alueiden lukumäärässä, jotka ovat ottaneet käyttöön strategisia toimintapolitiikan puitteita valtamerien paremmaksi hallinnaksi talousalueillaan. Silti valtamerien tehokkaamman yhdennetyn hallinnan tiellä on vielä monia esteitä, joihin on paneuduttava lähitulevaisuudessa.

Nousevien meri‑ ja merenkulkuteollisuuden alojen pitkäaikaisten kehitysnäkymien edistämiseksi ja niiden positiivisten kasvu‑ ja työllisyysvaikutuksen lisäämiseksi, halliten samalla valtameriä vastuuntuntoisesti ja kestävästi, tässä raportissa annetaan useita suosituksia meritalouden kestävän kehityksen tehostamiseksi.

• Kansainvälisen yhteistyön edistäminen meritieteen ja ‑teknologian aloilla keinona stimuloida innovaatiota ja vahvistaa meritalouden kestävää kehitystä Tämä pitää sisällään muun muassa: vertailevien analyysien ja katsausten laatimisen valtioiden politiikasta meriklustereiden suhteen joka puolella maailmaa ja varsinkin niiden tehokkuudesta eri alojen välisen teknologisen innovaation stimuloinnissa ja tukemisessa merialalla, kansainvälisten verkostojen luomisen näkemysten ja kokemusten vaihtoa varten perustamalla osaamiskeskuksia, innovaatiohautomoita ja muita innovaatiolaitoksia eri alojen välisen meriteknologian alalla sekä teknologian ja innovaation jaon parantamisen eri kehitysvaiheissa olevien maiden välillä.
• Valtamerin yhdennetyn hallinnan vahvistaminen Valtamerien yhdennetyssä hallinnassa pitäisi käyttää tehokkaammin erityisesti taloudellisia analyysejä ja työkaluja esimerkiksi perustamalla kansainvälisiä rakenteita tiedon, kokemuksen ja parhaiden käytänteiden vaihtamiseksi, ja vauhdittamalla toimia meritutkimukseen ja havainnointiin suunnattujen julkisten investointien taloudellisen tehokkuuden arvioimiseksi. Siinä tulisi lisäksi pyrkiä edistämään hallintarakenteita, prosesseja ja sidosryhmien sitoutumista koskevaa innovointia valtamerien yhdennetyn hallinnan toimivuuden, tehokkuuden ja osallistavuuden parantamiseksi.
• Tilastollisen ja metodologisen perustan parantaminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla meri‑ ja merenkulkuteollisuuden eri alojen koon ja suorituskyvyn mittaamiseksi sekä niiden osuuden arvioimiseksi koko taloudesta Tähän voisi kuulua muiden tehtävien ohella OECD:n Ocean Economy Database ‑tietopankin kehittäminen edelleen.
• Lisäkapasiteetin hankkiminen meri‑ ja merenkulkuteollisuuden kehityksen ennustamiseen Tämä pitää sisällään meri‑ ja merenkulkuteollisuuden eri alojen tulevien muutosten arvioinnin ja OECD:n nykyisen kapasiteetin kehittämisen meritalouden kokonaisvaltaisten kehityssuuntausten mallintamisessa.